Hyönteisiä käytetään ihmisravintona kaikkialla maailmassa. Ranskassa sirkkoja syödään viinin kanssa ja Suomessakin muurahaisen munat on tuttu juttu. Turilaita on syöty ainakin Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Moldaviassa ja Valakiassa aina 1900-luvulle asti. Syömme tietämättämme vuosittain puolisen kiloa hyönteisiä osana päivittäisiä elintarvikkeita.

Hyönteiset ruokana ei myöskään ole Euroopassa mikään uusi juttu, sillä se oli aikanaan ihan yhtä tavallinen juttu kuin muualla maailmassa tänään. Antiikin aikana hyönteisillä herkuttelu kuului myös kreikkalaisten ja roomalaisten ruokavalioon. Aristoteles herkutteli laulukaskailla ja Plinius vanhempi taas oli hulluna kovakuoriaisten toukkiin. Onkin paradoksaalista, että länsimaissa arvostetaan kaikkia muita puolia antiikin kulttuurista, mutta hyönteisten syöntiä on unohdettu kokonaan.

Hyönteisten karttamisesta ruokana Euroopassa voi itse asiassa syyllistää Kristoffer Kolumbusta, joka tutkimusetkensä jäsenien kanssa käyttivät syntyperäisten asukkaiden tapaa käyttää hyönteisiä ravintonaan esimerkkinä raakalaisuudesta sekä tapana epäinhimillistää intiaaneja, joita he myöhemmin orjuuttaisivat. Uuden ajan teollisuuden ja orjuuden tukema monokulttuuriviljely myös altisti sadot hyönteistuhoille, mikä stigmatisoi entisestään hyönteisiä Euroopan ja Amerikkojen mantereilla.

Kolumbuksen harharetkistä huolimatta entomofagia eli hyönteisten syönti ihmisruokana on jokapäiväistä herkkua 2 miljardille ihmiselle ja heidän kehittämänsä reseptit odottavat sinua.